Uusi vuosi, uuet kilot

Nou promises tis jier

Niin täähän oli laihutusblogi. Tuli pari muuttujaa. Nyt kiloja on enempi ku alottaesa ja tää on nyt lifestyleblogi. Sovitaanko niin? Sano että joo. Hyvä.

No hitto, joulu on ohi joten myös massakausi olokoot nyt ohi! Välipäivät on nukkumista, ulukoilua ja lattautumista varten, eikä suklaisiin ennää kosketa! Eikä lakuihin. Eikä marmeladi- eikä vihreisiin kuuliin! Ainoat kuulat listalla mihin saa koskia on kahvakuulat…. ja yksiin toisiinki kuuliin mutta tää ei oo semmonen blogi……

Toivon että sun ja mun tuleva vuosi ois täynnä energiaa, hyvin nukuttuja öitä (no ees joitain viikosa. No ees kuukauesa.), täydellisesti! istuvia leninkejä, romuskojen täyellistä tai lähes täyellistä puuttumista, sekä unelmia, tunnelmaa ja sopivan määrän herkuttelua ystävien seurasa. Ja tietenki rakkautta ja terveyttä, niitä pittää aina toivoa!

Joulukuun aikana kerättyjä univelekoja ei yksillä pitkillä yöunilla nukutakkaa pois, ei ainakaan tän ikäsenä keski-ikästyvänä mutsina. Jota on muuten rouviteltu viime aikona ihan pikkusen liikaa! Saakeli ku nuo nykynuoret on jo vähän liianki kohteliaita! Yks parikymppinen tyttö huuteli perrään kaupan kassalla, ku oli jottain jääny ostoskorriin. ”Hei rouva jäiköhän teiltä tämä?” Ei helevetti. Ei jääny. Yhesä seinäjokisesa kuppilasa yks kasvusa puolitiehen jääny superinnokas poke juoksi mun ja kaverin perrään jonku meikkipussin kans ja huusi ”hei rouvat jäikö teiltä tämä?” Oli ihan tosi lähellä, etten sanonu sille että ”voi ei se oo meijän, mutta kiitos kuitenki pikkumies”!! Kyllä mulla ja kaverilla naama venähti ja jos oot kummelia kattonu (niinku tämmöset keski-ikäset) niin kyllä voi sanua että "tää olis muuten ollu tosi kiva ilta, mutta toi jätkä pilas kaiken".

Minä oon 34-vuotias!! Onko vika pukkeutumisesa vai näytänkö huonomuistiselta rouvalta? Luulin että ne ”huonomuistiset rouvat” on niitä jotka käyttää niitä mummouspakkauksesta (äitiyspakkausta vastaava eläkeikkää lähestyville) saatuja nilikkapitusia beigejä poplaritakkeja ja pliisun värisiä baskereita ja ajjaa punasella pyörällä misä on eesä kori! Olin vissiin vääräsä! Nykyään kai ne sitte käyttää #dromeja ja punasia tennareita ja nahkatakkia tai saalistajasaappaita ja untuvatakkia ja ajjaa autolla misä lukkee sport elegance. Pyh.. Niin ne ajat on muuttunu… Onko sua rouviteltu? Jos on niin miltä tuntu? Varmaan aika aikuselta, veikkaan.

Oon syöny tarkotuksella mitä vaan koko joulun ajan. Että sitte varmasti tuntisin sen kontrastin, mikä tullee taas terveemmän elämän alottamisesta. Uskokko... Ja siksi, etten oo jaksanu nostaa suuhun mittään kovin kaukaa, napsinu vaan siitä mikä on lähimpänä ja ylleesä se on ollu konvehtirasia. Voin kertua, että tällä hetkellä täsä viimesiä mässyjä vetäesä, viinilasi, sipsipussi ja konvehtirasia käesä olo on kyllä niin nuutunu ettei ikkään! Sormet on aivan turvoksisa, niin että oikein sormenpäitä kihelmöi. Piti ottaa sormuksetki pois ku puristi niin kovasti. Mahan kohalta vois veikata äkkiä että oisin siinä (raskaus)viikoila 30-33. Naamasta taas vois kuvitella turvotuksen ja mustien silimäpussien perusteela että on ollu ainaki puolentoista viikon ryyppyputki. Tuo sokerin syöminen tekkee ne silimäpussit. Työt vähenee nyt joulun jäläkeen onneksi reippaasti ja oikein ootan jo että pääsen ulukoileen, lenkille (esikoinen aiko viiä mut heti aamusta pokemonijahtiin!) ja kunnon hikijumpalle!

Onnistunneesta (!) ekasta uuen elämän alotusviikosta oon luvannu itelleni viimein monen vuojen vatuloinnin jäläkeen parturille ajan misä laitetaan mulle päähän raijat. Vaaliat raijat. Että oisin londimpi! Koska londeilla on hauskempaa! Sen jäläkeen on vielä loppiaisena luvasa yhet post-pikkujoulut, mutta se eellyttää multa tiukkaaki tiukempaa ryhistäytymistä vuojen vikalla ja uuen vuojen ekalla viikolla! Että mahtuu päälle jokkukaan biletysrytkyt. Onneksi kengänkoko ei vaihu samalla tavalla lihomisen mukkaan.. Vuojen tokalla viikollaki on tiejosa jo yks repsahtaminen ku kuopusta juhulitaan, mutta sen jäläkeen koko alakuvuosi on vain täynnä aikaa reenille ja rahkalle! Tai kanalle ja sallaatille. Niinku varmaan aika monella muullaki joka on teheny isoja luppauksia taas uuen vuojen aattona kännipäissään.. 

Nykyään on siinä semmonen etu tai paska homma, miten sen ottaa, että ku meet renttevänä luppaamaan kaikenmaaliman sipsi- tupakki ja lihalakkoja, sää teet sen mitä ilimeisemmin somesa! Ja se on sillon julukista, etkä kehtaa siitä luistaa. Itekki olin yks vuosi sipsilakosa ku menin facesa leuhottaan. Aivan tyhymää hommaa! Pystyinkö oleen iliman sipsejä monta kuukautta, mun ultimate feivörit lemppariherkkuja? No pystyin, mutta kannattiko? Ei! Siinä mielitekkoisaan sitä alako korvaan sitä himoa aina jollain toisella, kute iRtsareilla. Joita mää en ees normaalisti syö! Eli en suosittele sullekkaan. Ota mitä mieli halajaa, mistä eniten tykkäät ja nautit! Oli se sitte jätskiä, suklaata, sipsiä tai vinkkua. Tai vaikka

 – no helevetti ku ajatus katkes ku tästä vehkeestä katkes virrat. Meinaa hermot mennä. Mulla on tuo pinna muutenki ollu aika heleppo katkiaan viime aikoina. On pitäny jo ottaa käyttöön ressinhallinnasa ultimaattiset, ne viimeset keinot. Ku ei vaan oo kerinny nukkua niin paljon ku tarvis univeloista seleviämiseen, eikä oo auttanu sekkään että käy jumpalla aina ku kerkiää (seki on pois unista) eikä kaverille marmattaminen. Mikä siinä ennää muuta auttaa ku ostaa tupakkia! (Mulla on josaki yheltä viihereissulta jääny vajjaa aski ja sytkäri, mutten täsä ressisä ja unettomuuen sekotilasa jaksanu muistaa mihin olin ne pistäny niin helepompi oli ostaa uuet) Kohta kymmeneen vuoteen en oo ennää tupakoinu päivittäin. Muutaman kerran vuojesa tullee poltettua josaki viihteytymisen yhteyesä jos kaveriki polttaa, mutta ei ikkään kotona eikä selevin päin. Mutta nyt! Olin yks päivä niin napsahtamisen rajalla!! Itkua pukkas ja aattelin miten ihimeesä säästän työkaverit mun sekuamiselta, pomon haukuilta ja perheen totaaliselta kilahtamiselta. Sitte välähti! Määhä ostan tupakkaa! Voi miten se ajatuskin alako jo helepottaa hermoja! Sitte kävin kiskalla, ostin punasen coltin ja sinisen äl ämmän, käppäilin hyvvään tuulensuojaan (koska täälä ei ole päivää millon ei tuulis)  ja sytytin kessun. Siinä tuprutellesa ressi ja kaikki tarpeeton viha suli pois. Ei hermosavut oo syyttä nimiään saanu! Sitte menin töihin ja jaksoin taas vähän hymmyilläkki! Kai se johonki aivolohkoon meni. Sanoppa sää mihin?   

Mutta nyt tää joululahjavalakkari meni kans johonki nuista aivolohkoista ja en ennää kerta kaikkiaan muista mitä piti sanua sulle. Ei kait täsä muuta ku 

OIKEIN HYVVÄÄ UUTTA VUOTTA 2017 JA TSEMPPIÄ KAIKKEEN MITÄ TEET JA HALAJAT ! Sekä SYDÄMMMMMIÄ !!!!

Loppuun vielä rakettien pauketta!! Poks poks !! (peittämään kuoharipullon aukeamisen ääni)

Ihana joulu

Nyt se saa, jouluu, tullaaa, lallati laa! Och samma på svenska; Hejsan, hoppsan, falleralleraa… Mää täsä torttua syön ja sulle kirjotan!

Nythän se on aatonaatto ja mää ja sääki ollaan tehty kaikki mitä ne pirun nar...martat käski ja enemmänki! Muistutan vielä, ettet saa anteeksi (martoilta) jos unohit, myöhästyit tai mikä pahinta jättäyvyit tahallaan ja ilikeyttäs tai laiskuuttas joulukorttien lähettämisestä. En muista käskikö martat joulusiivota (tai ennemminki kuinka palijon ne käski siivota), mutta ahkerasti oon siivonnu pari päivää – töisä. Kotona on käyty jokkainen vaan kääntymässä ja sen on näköstäki. Noo, eikö se menny jotenki niin se sanonta, että siivoa kaappi jos aiot viettää sielä joulun. Mää en millään tavalla ainakaan myönnä olevani kaapisa tai koe tarvetta tulla sieltä ulos just näin joulun alla, mutta työn lomasa tuli kyllä yks ajatus mieleen…. Oli työköökin kuiva-ainevarasto sen verran siisti mun jäliltä, että taijanki viettää jouluni sielä! On meinaan palijon siistimpää ku kotona! Olishan siinä lähellä jääkaapit, pakkaset ja viinavarasto..Vessa ja telkkari.. Joulukarkit vaan puuttus.. No jaa, ja perhe. Ehkä jään kotia kuitenki.
No mutta. Seuraavat kolome päivää (vähintään) syyään niin että napa paukkuu kinkkua, kalakkunaa, lantukoita (ystäväni keksimä hieno ilmasu joululaatikoista), konvehteja, vatzerin pokseja, vihreitä kuulia, riisipuurua, sekametelisoppaa, torttuja omena-kaneli- ja normihillolla, herneitä, pottuja, sillejä, raavilohta, italiansallaattia, sienisallaattia, rosollia ja vaalianpunasta kastiketta, uppeita uusia jäläkiruokia mitkä ite kehitettiin tai löyvettiin gloorian joulunumerosta sekä valamistettiin alusta asti (eikö niin), pipareita laatikkotolokulla, joulumarmelaateja, ite tehtyjä jääsuklaita, joulukallaa, pataleipää, luumurahkaa, luumumoussea, luumukiisseliä, luumuja, klökijuustokakkua, klökiä, punaviiniklökiä, punaviiniä, jii än ee! Sallaattia ei sitte oteta, paitsi jos sattuu lautasella pikkusen tillaa olemaan. Omenan saa syyä mutta vain yhen päiväsä ja vain jos se on joulunpunanen. Pannaanit on tauolla niinku muutki hedelmät ja marjat, kuivattuja luumuja voit ottaa että kakka kulukee ja rusinoita+manteleita klökin kans jos on ihan pakko.
Eikä kertaakaan mennä jumpalle eikä lenkille urheilumielesä tai liikuta muuten ku sohovalta jääkaapille (lukkuun ottamatta hautuumaalla käyntiä). Sillä nyt perhana nautitaan joulusta! Koko perhe tai parraasa tappauksesa suku samojen nelijän seinän sisällä röyhtäilee ja piereskellee monta päivää, semmonen on joulun syvin tarkotus!
Aattoiltana mää aattelin nauttia tähtiviltin alla hyvästä seurasta (rakas pikkuveljeni jos jäis yökyllään meille) ja hyvästä mussiikista, ku tullee telekkarista raskasta joulua-konsertti. Ne pojat ossaa laulaa! Melekeen yhtä nätisti ku Till Lindemann. Sitte sieltähän tullee monenlaista lehvaa ja piirrettyäki. Varmaan ainaki yks Uuno Turhapuro ja jonku Vain elämää-kauen jaksot maratoonina. Pekka Töpöhäntää mää ootan että tulispa! Sitä sitä penskana vahattiin jouluna ja joulun jäläkeen nauhalta beetta-videoilta. No tullee sieltä nyt ainaki niitä uusintoja, se on varma. Niitä voi siinä sohvalla maatesa tihrustaa toisen silimän raosta, kumpaa nyt jaksaaki raottaa. Mun ool taim feivörit-uusinta on se yks mustavalakonen jouluelokuva, tiiäkkö? No se. En nyt muista nimiä mutta se on tullu vuojesta viiskyt ja se on nähtävä joka joulu ainaki toisesta silimänraosta.
Mutta mitäs sitä sitte ku on jääkaappi, karkkivarastot ja pakastinki syöty tyhjäksi? Pitäskö se alakaa taas keventää? Tänhän piti olla laihutusblogi.. No, ehkä mää vaan vaihan statuksen lifestyleblogiksi niin no harm done! Tai lopetan tän ja alotan suosiolla uuen blogin minkä nimi on hyvin kuvvaava : Ikkuinen massakausi!! Tai rupian vaan valehtelleen kuinka reippaasti oon jumpannu ja syöny pelekkää rahkaa ja kannaa!  Ethän sää nää!
Jos ei vielä välipäivinä...niin sitte ens vuonna me alotettaan terveellinen elämä, niinku aina tammikuun eka päivä. Lopetettaan kaikki pahheet; viinin ja kalijan lipittäminen, karkin, suklaan ja sipsien vetäminen, tupakointi, sohvalla makkaaminen ja turha vittuilu. Paitsi jos on juhulinu ja on 1.1. rapulasa, voi syyä kepappia ja/tai pitsaa ja muita rapulamässyjä ja alottaa uuen terveen minän elämisen vasta toinen tammikuuta.
Tajusin just että ens vuonna on ens viikolla!  Voi helekkari, sitte on taas jumppasalilla kauhiat ruuhkat.. Joutuu jonottaan vessaan ja kumpaanki salliin ja kuntosalin puolellaki on kauhian monta ihimistä jopa viikonloppuiltasin.. No, onneksi sitä ei kestä ku tammikuun ajan, korkeintaan helemikuun puoleenvälliin. Sitte pahin into "tänä vuonna luppaan kuntoilla"-tyypeillä on laantunu ja mää saan taas rauhasa marssia issoon salliin säbämille ja vettää niiiin issoilla liikkeillä ku haluan ja pyörähysten kans! Sitä ootellesa.

Mutta nyt iloittemaan joulusta! Mitä sitte jos posket näkkyy takkaa päin? Syyään, juuaan ja nautitaan ja käännetään sängysä kylykiä ne kellä ei oo töihin meno pyhinä! 

Kuule, aivan mahtavan hyvvää ja rentouttavvaa joulua sulle! ♥

Joulureseptejä

                                                 Makoisaa joulua! 

(Lue sarkastiseen sävyyn, mielellään Aku Hirviniemen naishahmon äänellä)

No heipa kaikki pikku nassukat siellä kotisohovilla tai sängyisä tai misä luetteki tätä laihutusblokia!
Nyt on tullu taas se kaikkien oottama ja joittenki kauhulla oottama, ihana joulunaika. Kauhulla siksi, että sitä torttua ja piparia tullee nyt joka paikasta tuutin täyeltä. Jouluruuisa ja -laatikoisaki on ihan hirviästi rasvaa ja sokeria ja kaikkia epäterveellistä. Sitte sitä ollaan ihan että huh huh!
Siksipä mää nyt aattelin että pari keviämpää reseptivinkkiä vois olla nyt ihan paikallaan, eikös joo!? Ja kaikki huutaa jooo! (Huua, nyt!) 

Ensinnäki joulun kylymästä alakuruokapöyästä sää voit kyllä syyä vaikka sallaattia ja raavilohta, eikä rosollissakkaan mittään kuha jätät sitä rosollin kastikkeen määrää pienemmäksi tai et ainakaan juo sitä (kaikkihan me joskus innostuttaan). Silleisä on sokeria joten maltilla niittenki kans. Rieskaa ja leipää voi ottaa pari siivua ihan kuitujen takia tai siksi ettet kehtaa olla ottamatta ku toinen on ne ite varta vasten leiponu. Syö ne kuitenki mieluten kuivana, iliman voita, kipparijuustua tai metvurstia, niin säästyt ylimääräsiltä kaloreilta. Kaikki sieni- ja italian- ja muut raskaammat sallaatit me säästetään helemikuulle, siihen ku tammikuun terveellisen elämän kitukuukausi loppuu, eiks vaan!?

Sitte lämpimien ruokien parriin. Kinkku on aika rasvasta niin syö mielummin kalakkunaa. Ja ei mittään marinoituja tai appelsiiniglaseerattuja tipuja, vaan mielellään kalakkunan (tai broilerinki käy) ohutleikettä. Vähän mausteita päälle ja ulukogrilliin. Siitä ne loputki rasvat kuivaa pois. Ja joo, talavellaki voi ja pittää rillata! Joululaatikothan sää oot ylleensä tehny ite, joten tiiät miten palijon niisä on siirappia ja voita ja kuohukermaa. Elä syö niitäkään. Kaupasta saa (jos oot laiska tai tyhymä etkä kuori ja piliko ite) valamiita sosseita eri kokosisa pakkauksisa. On lanttua, porkkanaa, punajuurta, juuressosetta, monenlaista. Sitä vaan lämmität mikrosa ja vähä persilijaa päälle niin ai etton kevyttä! Perunan määrää voit vähentää etkä syö sitte muusia, vaan keitettyjä pottuja. Herneitä voit ottaa joko lämmitettynä tai suoraan pakastepussista niin ne raikastaa ateriaa kivasti, vink vink!

Sitte viimein jäläkiruokapöytään, nam! Joulun jäläkiruokapuoliki on niin raskasta tavaraa, että. Pipareita, torttuja, luumurahkaa ja suklaita syyesä rasva oikein valluu suupielistä, hyi että! Pitäs pistää tanssiksi joululaulujen tahtiin, ettei sitä paisus ihan silimisä, mutta eihän sitä voi ihan koko ajan hetkuttaa ku pittää syyäkki. Mää annanki nyt sulle tosi helepon ja kevyen jouluherkkureseptin! : Ota 250g tai 500g purkki ihan tavallista maustamatonta maitorahkaa ja sekota siihen pari teelusikallista kanelia. Maku on joulunen eikä kalorit kiusaa! Rotskun määräki on oikia. Jos maha on jo muista evväistä liian täys rahkalle, se ku on tosi täyttävää, eipä hättää! Mullon toinenki vinkki: voit aina imeskellä jääpallaa!

IHANAA JOULU NAIKAA ystävät ja antakaahan pallautetta mitä tykkäsitte näistä helepoista resepteistä!

                                                            

                                                             ¡ Ayayayay, Muy Calor !

                                                                   (Soijaa pukkaa)

Elän vaarallisesti

Voi helevettiläinen että sitä voi olla sekasin! Kaikkihan tietää että viina tuhuaa aivosoluja, siinei oo mittään uutta. Muistakko ku kerroin sulle siitä eräästä "pohojois-suomalaisen erikoisliikkeen myyjästä" joka oli jumpannu aivosolunsa rennoiksi? (pieni pohjakuntotesti) No määki taisin just tehä niin.

Tai sitte se oli illan podipalanse-säbämi yhistettynä kolomen viimesen viikon ressiin, univajeeseen ja eellisen illan valkkaripullon tyhjennykseen. Hymmyilyttää jumpan jäläkeen kyllä ja olo on rento ja vähän onnellinen, mutta vähä pelottaa jäikö ennää aivosoluja juomisella tuhottavaksi asti.

Määhän kerroin sulle siitäki miten "hukkasin" mun auton työpaikan parkkipaikalle yks päivä.(kiire ja unohus) Pittää varmaan alakaa jalankulukijaksi. Määpä kerron miksi... Lähettiin tuosa kaverin kans iisiltä (se kuntokeskus misä kulen) ja kaveri kyytillä, lähin nakkaan sitä kotia ku tuli kerta matkalta kyytiinki. Lähin sitte ajamaan väärään suuntaan (????) iisin pihasta ja kaveri huomautti että helou, mihin matka. Mää että ainiiiii ja käännyin äkkiä toiseen suuntaan. Jos oltas oltu autokoulun autosa niin olis ope painanu äkkiä jarrut pohjaan ja inssi hylätty. Kaveri säikähti että miten sää ykssuuntasta meet! Minä vaan siihen että ei tää oo ykssuuntanen, täsä on kaks kaistaa ja aikoin vielä ajjaa muutamat metrit valoristeykseen asti kunnes tajusin että hittolainen SEHÄ ON YKSSUUNTANEN ja me mennään sitä väärään suuntaan ja autoki tullee vastaan! Äkkiä uukkari siitä (tiiäthän nää) lidlin ikkunaseinältä takasin ja sitte kyllä piti varalta kysyä kaverilta muutaman risteyksen verran ajo-ohojeita.  Tuttu kotikaupunki, miten mää silleen...
No onhan tää vähän vaihtelua ku tullee jännitystä tämmösen tylsän perheenäitinki elämään. Joskusha sitä pittää ellää vaarallisesti, eikö vaan! Ei kuitenkaan liian vaarallisesti, vaan vastuuntuntosesti, niin ettei lapset eikä työ kärsi, eikä rahhaa mee liikaa. Joskus oon niin hurja, että saatan ajjaa auton eri parkkiin mitä normaalisti kauppaan mennesä. Seki kyllä jo kerran kostautu ku ajjoin aika kauas ja kaupasta tullesa sato niin lujjaa että autolle päästyä olin aivan läpimärkä. Ja jos aamuvuoroon mennesä mennee rikkomaan pienintäkkään aamuruttiinia, päivä mennee ihan sekasin. Se huomattiin jo entisesä työpaikasani misä oli vain aamuvuorua. Vaikka väitetään, että ruttiinit tuhuaa aivosoluja, ruttiinien rikkominen voi pilata koko sun päivän. Ku meet minnuuttiaikataululla, pieniki viivytys tai muutos voi pistää kaikki ihan sevon. Elä siis riko ruttiineja, se on tuhosaa!

Nyt pittää alakaa keskittyä enemmän! Mitä jos vahingossa meenki joku ilta töitten jäläkeen väärään talloon tai otan koulusta väärän lapsen mukkaan. Monesti otanki oman lisäksi toisenki meille leikkiin, mutta ylleensä siitä on etukätteen sovittu ja toinen lapsista on tosiaan oma. Kun menin ekan kerran tähän nykyseen työpaikkaan aamuseittemäksi täpinöisään puolipanniikisa, melekein jännäpissaa housuisa, meinasin ajjaa entiselle työpaikalle. Ei sitä voi heti muistaa uuen työpaikan sijjaintia, eihä? Koitappa sääki muistaa omas! Ei sulle oo koskaan käyny näin? Toivottavasti on, se lohuttas mua, haha! Kommentoi tähän tai soita mulle niin nauretaan/itketään yhesä ja syytetään ruuhkavuosia.
Joo mutta raskaan työviikon, ku ei oo ehtiny ees lenkille, jäläkeen, tää oli parasta mitä akka voi tehä housut jalasa. Aaa tanssia! Nytte mää meen saunaan ja sitte nati nati!

Lähiöunelmia

Ollappa univelaton. Jännä, ku tämmönen tuliki mieleen just näin yöaikaan. Ehkä vois auttaa jos menis heti nukkuun.. Nääh, tälleen yöllä on kivasti aikaa ajatella omia ajatuksia. Aamut, päivät ja illat mennee lasten ja työasioiden parisa, mutta yö on mun ommaa aikaa. Sillon ehtii vaikka unelmoija!
Ja mää unelmoin siis nyt nukkumisesta. Ja siitä kun olis nukkunu oikein hyvin, söis rauhassa herkullisen ja runsaan aamiaisen. Siinä olis munakasta, croissantteja, paprikoita, kurkkua, kahvia, hedelmämehua, maustamatonta jugurttia vatuilla ja hunajalla. Isoja melonilohkoja. Tuoreita marjoja. Hitto mullahan taitaaki olla näläkä. Ja kaikkia muutaki hyvvää vois olla.. Mietippä minkälainen sun ideaali brunssi olis? Ja kenen kanssa oisit? Tuohon ruokalistan perrään pitäs muuten vielä lisätä että ei olis kiire yhtään mihinkään, ei mittään menoja eikä aikatauluja ettei tarttis hotkia.
Sitte ku olis ku pu ra vit tu................niin vois mennä zumbaileen ja siihen päälle vielä sauna. Ai että! Ja vois olla kauheesti pätäkkää eli hynää eli paalua eli fyffeä ja vois mennä soppaileen. Tietenki ystävän kans. Soppailisin itelle jottain ihania jumppavaatteita ja jokku hienot saappaat ja sitte söisin kunnon pihivin aiolilla ja rapioilla pottuilla. Ja jos kävis sitte parturisa laittamasa tukan hyvin niin vois lähtä vielä illan päälle ihimisten ilimoillekki. Ihanan ystävän tai ystävien kans vietettäs sikahauska ilta, tanssittas niin että hiki valus ja naurettas niin että naamaan sattus. Ja sitä jatkus aamuun asti, ku kettään ei väsyttäs ku kukkaan ei olis heränny ennen sianpieremää laittaan lapsia kouluun! Eikä olis rapulaakaan ku osattas ottaa just niin nätisti.  vaikka veettäski aamuun asti. Eikä väsyttäs.
Ai että kuin ihanata! Olisko tuohon nyt vielä jottain lisättävvää? Tämmösiä tavallisen äiti-ihimisen unelmia nää on. Että sais nukkua ja liikkua, syyä hyvin ja olla ilonen.Eikä aina väsyttäs. Mitäpä sitä muuta tarviskaan?!
Herätyskello soi nelijän tunnin kahenkymmenen minnuutin päästä. Sitte alakaa taas aamurumba lasten kans ja töisä iltavuoron pikkujoulurumba. Ehkä 24 tunnin päästä mulla on taas aikaa unelmoija...
Hyvvää yötä ja ihania unia ja unelmia sullekki!

Kiire ja unohus

Kiirekiirekiire!
Heipa! Haluaisin tännään tietää, mikä on semmonen ala (ammatti) misä ei oo joulun alla kiire? Tai onko ylipäätään sellasta? Miksi kaikki pittää tunkia sammaan aikaan tapahtuvaksi ja vuojen loppua kohti vauhittaa tahtia? Niin miksi?? Olisko sellasta työtä mikä olis joulukuusa taputtelua vaille valamis? Vuosi loppuu ja työt on saatu päätökseen. Voikko kertua jos satut tietään.
Kiireesä ei muista hengittää. Siis että hengittää vaan pinnallisesti, ei kunnolla syvvään. En mää nyt niin blondi oo että unohtasin koko hengittämisen. Tai no en tiiä, ehkä..
Kiireesä ei muista pukia housuja. Tai unohtaa pukiko ne ja pittää tarkistaa pari kertaa.
Kiireesä ei muista syyä oikein, tunkee melkein mitä vaan suuhusa. Ja kun on tarpeeksi väsyny, ei muista syyä ollenkaan. Sitte pittää napostella. Mää ainaki napostelen. Otan töitten lomasa keksin tai voisarven tai minkä vaan pienen mikä tullee vastaan ja pistän suuhun. Liika ussein. Ei auta painon puottamisesa. 

Eikä kiireesä myöskään jouva nukkumaan ja sitte sitä on päivän ihan tollon koppina. Niinku mää olin tännään. Tuntu ettei jalaka nouse eikä jaksa suupieliä nostaa hymmyyn asti. Kiitos työkavereitten härskien juttujen, nousiha ne kyllä välillä! Unohtelin kaikkia asioita, piti oikein keskittyä tekemisiisä. Kävelin eestakasin tajuamatta mitä pittää tehä. Hah ja palakka juoksi! Menneehän tuo päivä näköjään nuinki!
Ihan pihalla olua jatkoin työpäivän lopusa pihalla. Säikähin oikein ku lähin käymään ulukona nakkaamasa biojätteitä ja muita roskiin ja siinä roskakärryä lykätesä mietin mihin töihin tullesa pistin auton. Ei ollu nimittäin normaalilla paikalla. Sitte muistin, että mainittin asiasta työkaverillekki, miten olin ajanu kauemmas ossuuspankin paikoille ku ei muita ollu vappaana. Ne ossuuspankin autopaikat on sielä roskakatosten vieresä. Vaan siinäpä ei ollu yhtään autoa. Kattoin monta kertaa ihimeissäni tyhyjää parkkipaikkaa ja tuli jo hätä! Ei helevetti! Joku on varastanu mun auton! Tuohonhan mää sen ajjoin ja siitähä oli puhettaki työkaverin kans! Misä se on?? Apua!! Polliisi!! ...Sitte käännyin ympäri ja huomasin että ajjoinki sen pois op:n paikalta ku oven läheltä vapautu paikka.. Sielähä se pikku masta seistä näpötti ohuen lumipeitteen alla. En ollu tuntia! Ei hitto mun pittää alakaa nukkua enemmän!
Suosittelen sullekki nukkumista. Nyt! Hyvvää yötä!

Ja Pee äS! Kaikista hirveintä on ku unohtaa ostaa suklaata! Unohin ajjaa kaupan kautta kotia. Koko päivän aattelin iltateetä ja vatzerin joulupoksia. Ja sitte unohin! Voi ärpäle.. No, unohin myös että yritän laihuttaa joten vahinkoa ei siis tapahtunu..

Suosittelen tätä vinkkiä jos sääki unohat laihuttaa.

Unohettu kaipuu

Mitä sinä kaipaat? Jatkuvasti, tai joskus vaan kiireen keskellä muistat jotaki ihanaa? Muistin yhtäkkiä että on olemasa semmonen asia ku mussiikki ja pistin biisejä soimaan puhelimen soittolistalta. Jotenki sillekkään ei oo ennää aikaa. Sen kymmenisen minnuuttia mitä työmatka kestää huuatan autosa rammsteinia tai nirvanaa. Se rauhottaa ja auttaa kiireesä ja stressisä. Joskus en jaksa kuunnella sitäkään. Mutta nyt keksin jostain soittaa itelleni kunnon latinopoppia. Ja humpsista vaan, tän tytön pää meni sillä ihan sekasin.  

Tän vuoden kaks viimestä neljännestä on menny hyvin eri tavalla mitä koskaan aikasemmin. Eka vartti oli vain ja ainoastaan aikaa. Mursin käteni ja olin monta kuukautta saikulla. Siinä ehti aatella. Aatella oikiasti. Mitä haluaa, kaipaa tai tarvittee. Mitä tarkottas itelle hyvä elämä. Mitä asioita haluaa olevan enemmän ja mitkä pitää vaan karsia pois.  

Tää vuoden loppu on taas menny aivan päinvastasessa tahissa. Pittää kattoa kalenteria, että ehtiikö varmasti nukkua. Työ vie voimat fyysisyyellään. Stressi puskee kimppuun ja on päässykki pahasti niskan päälle. Nyt ei oo hyvä aika laihuttaa. Aika menee selviytymiseen, kunpa ehtis ees jotain syyä. Ei oo aikaa miettiä sen tarkemmin (totta kai yritän kiireesä napata aina ennemmin jotaki terveellistä, vaikka banaanin). Aivot on sumusa, painat vaan menemään. Joulun laittaminen käy aika ajoin mielesä, ehtispä enemmän. Enemmän lasten kans, muutaki ku huutaa heippa ovelta.
Sitte, aamupalakiireen keskellä, iltavuoroon valmistautuesa tapahtuu jotaki. Laitan soimaan puhelimesta lattareita. Lanteenvatkausmusaa. Jumppamusaa. Jumputusta. Ketkutusbiisejä. Itku tullee. Yhtäkkiä muistan taas miltä musiikki ja liike tuntuu! Tanssi! Se tuntuu pääsä, korvisa, sydämesä ja kropasa. Pääsä ihan humisee se huumaava tunne, kun musiikki aivan varkain vie pois kiireen, kellonajan, kaikki velevollisuuet. Ihana tunne! Mutta samalla tullee ikävä. Liikettä, iloa, tanssia, pakoa arjesta, muita zumbahulluja; vapautta.

Sitte pittää kattoa kelloa. Kurkkua puristaa, vähän ahistaa. Silti ne kipaleet jää muistiin soimaan päähän ja tuomaan pitkään päivään tarkotuksen: Kyllä minä vielä pääsen!

Sinä! Jos sulla on mahiksia, mee! On aikaa ja oot terve! Ei oo tekosyitä! Nauti liikunnasta kerta voit! Energistä päivää sulle!

Ikuisesti sinun

Tämä laihutusblogi on ikkuinen. Tää ei tuu loppuun koskaan. Jos mää puottasin tavotellun 10 kiloa sanotaan nyt vaikka puolesa vuojesa, ei olis ennään mittään kirjotettavaa. Sun onneksi mää oon saanu painon junnaan samasa koko ajan joten edistystä ei tapahu, eikä sun tarvi pelätä bloggailun lopettamista.
Mulla on täsä nyt vappaapäivä menosa. Sovin kaverin kans illaksi reenireffit koska itekseen en pääsis mihinkään. Takana on jokune viikko säälimätöntä tahtia töisä, liian vähiä unia, liian harvoja ruokailuja ja niien lisäksi (tuloksena) liian monta syötyä suklaakonvehtia, piparia, leipää ja pizzanpallaa. 

Olo on aivan naatti. Sain just uuen työvuorolistan kätteen ja sen mukkaan pääsen levähtämään ens vuonna. Mietin miten seleviän seuraavat viikot vielä. Itkua pukkaa. Harmittaa, ku syön niin että turpoan ja väsyn. Harmittaa, ku perheelle ei jää aikaa. Harmittaa, ku ei ehi tehä niin paljo joulua ku haluais. Jos nelijän viiva kuuen työpäivän jäläkeen on yks vappaa, oon vaan ihan tööt koko päivän. Ne ei oo sitte mittään normaaleja työntäyteisiä päiviä, vaan pikkujoulaikaa ravintolasa. Siis kauhialla kiireellä suorittamista liian vähällä porukalla, ku pitäs tehä kaks tai sata asiaa yhtä aikaa. Ylleensä 8 tunnin työvuorosa ehtii napata jotaki ommaan näläkääsä siinä seittemän ja puolen tunnin kohalla. Sitte ei oikeestaan oo ennää ees näläkä ja käy niin kierroksilla että nappaa vaan suuhusa just jonku keksin tai munan (keitetyn, senki pervo).
Ylleesä herrään laittaan lapset aamulla kouluun, meen ite vasta iltavuoroon, en ehi sielä ees syyä, tuun rättipoikki jalat kipiänä kottiin myöhään ku muut jo nukkuu, nappaan ryytyneenä pari suklaata (ai vaan pari) ja teekupin. Sitte nukkuun muutamaksi hassuksi tunniksi ja seuraavana päivänä sama rumba jatkuu. Ja seuraavana. Ja seuraavana. Ja täsä vaiheesa pittää ehottomasti muistaa olla kiitollinen siitä etton niitä töitä…
Sitte voi vaan haaveilla (jos ehtii) miten ihanaa on ku tullee taas se yks vappaa. Miten nukun piiitkään. Syön ison aamupalan ja jaksan hymyillen touhuta koko päivän lasten kans. Me ulukoillaan ja mää teen niille alusta asti terveellistä kotiruokaa. Jaksan käyä jumpasa vetämäsä kunnon hikireeninki. (Mää voisin ottaa virtuaalina ensin bodybalancen ja päälle sh'bamin ja velä jonku ihanan kidutuslihasjumpanki.. Tai jos kerranki pääsis ihan livejumppaan! Tai kävis oikein hiihtämäsä nyt ku on luntaki! Juoksulenkillä! Uimasa! Oi...) Siivoilen kotona ja laitan joulua. Kuuntelen rennoin mielin hilipeitä joululauluja.
Ei. Koko päivä mennee työstä pallautumiseen. Mua itkettää, väsyttää ja turhauttaa. Möykkään kaikille. Ei jaksa lähtiä ulos ku pitäs pukia niin palijo, mitä muutenkaa viihtii tehä ulukona kahenkymmenen asteen pakkasesa??
Aamupalaksi juon kahavit ja syön vähän ukon tekemää munakasta. Ite en ois jaksanu tehä. Sitte me mukuloitten kans tehhään (ees vähän) joulua! Maalataan ikkunat täyteen tähtiä ja joulujuttuja hammastahnalla. Joka paikasa tuoksuu ihanan raikkaalle! Se on kivvaa! Lapset pistää "vähän" joulunauhoja ommiin huoneisiisa. Penskoila on kans vappaapäivä ja ne riehuu melkein koko ajan. 

En löyvä mistään kuorimaveistä ja hermot mennee, joten pottumuusin ja jauhelihakastikkeen sijasta meilä syyäänki tännään ranskiksia ja kalapuikkoja. Sitte me tehhään vähän omena-kanelijoulutorttuja ja herkutellaan niillä ravitsevan einesaterian päälle. No joi ne sentään maitoa ruokasa päälle. Mää vedin tortun kans kahavit ja juon vielä ainaki yhen batteryn koska mua janottaa ja lähen kohta tanssiin salille. Koska on mun ainoa vappaa ja mää haluan kerranki ehtiä tehä jotaki mistä ite tykkään!! Jumpan jäläkeen oon toivottavasti vähän paremmalla päällä eikä rintaan pistä ennää. Se on varmaan se ahistus.

Sitte meen saunaan ja ajjoisa nukkuun että pääsen aamulla ylös, ulos ja rumba jatkuu.
Auton soittimesa huutaa rentojen joulurallatusten sijaan vuoron perään Rammstein tai Nirvana, riippuen siitä stressaako vai ahdistaako. No, ne on kauniita sävelmiä ja auttaa purkamaan oloja. Niistä saa jopa voimaa! Joku tekoilonen joulu- tai dancelevy pistäs vaan vituttaan.

Tip-tap, tip-tap, tipe-vitun-tip-tap. Korostan, että voisin olla vähemmän agressiivinen jos ehtis usiammin reenaileen.

Laihutusblogi jatkaa tätä rattaa nyt ainaki siihen asti ku joulusta on selevitty. Jos musta ei kuulu mittään, soita ja kysy oonko muuttanu työpaikalle lopullisesti vai joko fysiikka petti. Enivei, kiitos kuitenki kavelille, ystävälle ihanaiselle. Frendin kans ku suunnittellee juttuja elämäsä etteenpäin, sitä jaksaa aina välliin hymmyillä ku on luvasa mukavaa ootettavvaa! Mukavaa joulunootusta ja parempia reenejä sulle kamu!

P.S Näikkö ”all you need is motivaatio”-tekstin liitteen?! Hyvä biisi, hihi!

Joulukalenteri

Aattelin tänä vuonna ottaa joulusta vaan parhaat palat. Ne on ne osat jotka ei aiheuta ylimäärästä ressiä ja aikataulujen tuijottelua. Syy on tänäki vuona työ. Mää aattelin haluta nauttia valloista, koristeista ja mukuloitten kans touhuilusta. Jos vielä sais käyä ulukoileen (että ilimat suosis) ja ehtis tanssahtelleen jumppasalilla, se olis kivvaa ja mieltä rentouttavvaa.
Viime vuonna en jaksanu enkä millää ehtiny laittaa joulukortteja. Nyt päätin jo heti etten ees yritä. No lahajapakettien mukkaan kummilapsille ja vastaaville voin laittaa kortin, että tietävät keltä se on. Pipareita on jo vähän leivottu lasten kans, mutta seki homma mennee jatkosa iha viilisten ja jaksamisten mukkaan.
Näin ku oon entisenä jouluihimisenä ihimeesti pystyny omaksuun tämmösen rennomman otteen, aletaan joka puolelta ahistella. Lehisä ois kaikkia kivvaa, reseptejä, askartelu- ja lahajavinkkejä.. Mutta mitä paikallislehesä näinkää! Marttojen vinkit kahellekymmenellenelijälle joulukuun päivälle. Mitä ne martat oikein vettää? Ekstaasia?? Eikö se ollu just puhe ressittömästä joulusta!!
Mää aattelin, että jos niinä satunnaisina, harvoina vappaapäivinä vaan koristelis ja ehkä leipois jotaki pientä, vaan ei tämmönen kelepaa martoille! Niillä on homma joka päivälle! Ja ennen joulukuutaki pitäs kiertää kaikki myyjäiset ettimäsä lahajoja. Helekkari ressihä tosta tullee! En mää aatellu ees että pitäs tehä noin palijo asioita. Pitäs hankkia, kirijottaa ja lähettää joulukortit ajjoisa. Taitaa olla mulle myöhästä jo se..

Sitte pitäs suunnitella lista joulun töistä! Ai mitennii ei riitä ku normi siivoukset hoitaa? 

Pitäs muka kokkeilla erilaisia talavisia suupaloja ja nauttia niistä pikkujouluisa tai aargh - joululahjavalavojaisisa! Siis mistä mää nyt yhtäkkiä löyvän semmosia reseptejä ja millon muka ehtisin pikkujoulut pittää? Ja pittääkö olla joululahjavalavojaisetki?? Ei oo totta! Sitte pitäs antaa lahajaksi ite lämmöllä tehtyjä asioita niinku villasukkia ja limppuja. Misä välisä mää semmosia ehin tekkeen?
"Leivo jotaki uutta Lucianpäiväksi". Siis mitä? Mikä on lucianpäivä? Joku ruotsalaisten lisäjouluressipäivä? Lucian päivänä pitäs lopettaa talent-vinaalin (Go Heikki Helastinen ja Musta-Pekkaruuska!!)  ja Saara Aallon eks-väktörin jatkopaikkajännäilyn kattominen (=huilaamine) ja alakaa väkisin hoilaan jotaki joululauluja. Vaikka ulukona olis kumpparikeli!
Puolen kuun kohalla ne taas muistuttaa niistä tuhannen joulukorteista! Aargh taas!
Joulusillitki ne käskee tekemään, yök! Eihä niitä ees kukkaan meilä syö! Laatikot pittää tehä tietenki ite, alusta asti. Kuoria porkkanat, lantut ja punajuuret.. keittää ja sosseuttaa ne.. Jos oot tyhymä tai laiska, voit ostaa kaupasta valamiita sosseita. Kaupan valamiista laatikoista ei ees puhuta. Käskivät vielä ottaa uueksi makuelämykseksi (=riesaksi) marttojen kellarikiusauksen josa on sata erilaista pikku juurespallaa. Osuva nimi! Vielä parempi vois olla jouluvittuiluvuoka by martat. Mutta hei, nou hätä ku näähä kaikki tehhään järjestyksesä, to do-listan mukkaan ja aikanaan, iliman ressiä!
Lisäksi kynttilöitä pitäs ehtiä polttaa ja vallaakki ite, mutta vaan turvallisesti sekä lahajat on kaikki hankittava 17. päivään mennesä (niistä joulumyyjäisistä ja loput tehä ite).  Jouluruokaostoksilla pittää käyvä usiampana päivänä, ettei kaikkia tarvi ostaa yhellä kertaa, tullee pian ressi. Kuusi pittää valita trendikkäästi ja ajatuksen kans eikä mitä sattuun. Leipää pittää leipoa itelle JA lahajaksi. Sitte on vielä jottain muistutuksia miten kaikki kierrätettään oikein joulun jäliltä, eli ei ku opiskelemaan jos et jo tiiä.
Kehtaavat vielä lisätä perrään,  kaiken tän käskyttämisen jäläkeen, että kiire pois, on aika rauhottua! ”Hyvällä mielellä joulu tulee mukavammin”. Perrään pari hymynaamaa ja keskari. Kiitti martat ihan tosi paljo, mua ei vielä ressannukkaa tarpeeksi. Mää lähen nyt jumpalle!

P.S. Kaiken huipuksi ne unohti koko joulukuusta ihtenäisyyspäivän! Eikö se nyt oo tärkiämpää ja isompaa aateltavvaa ku jokku joulumyyjäiset ja joulunavajaiset! Suomi lähtee satavuotista juhulavuotta viettämään. SE on juhulan arvosta!

P.P.S Miten ne ei muistanu niinki tärkiää asiaa laittaa tehtävälistalle ku saunan pesu!? Eihä muuten voi mennä joulusaunaan! Muista pestä sauna!!

P.P.P.S  Elä unoha että pittää tehä piparitaloki! Ja piparilato! Pipariauto! Lyhty! Joulukranssi käppyistä ja paperikonvehteista! Pestä jääkaappi! Laittaa linnuille kauralyhe pihhaan! Laittaa kaikki jouluvalot! Tehä joulukoristeita ite! Laittaa kaikille lasten kavereillekki koululaisjoulukortit! Opettajalle lahaja! Apua unohinko vielä jottain??????..............................................