Powered By Blogger

tiistai 30. tammikuuta 2018

Mitäpä sulle? Pitkästä aikaa!



 
LONG TAIM NOU SII!
Mitä?! Tammikuuko meni jo??!!! Ainaki melkein. Tänhän piti olla iisi kuu, täynnä lepoa ja relaamista, unta ja pehmeitä tyynyjä? Kaikkia muuta! Juoksun kans on menty, välillä peräsuoli kakskytä senttiä pihalla. Ja oonpa muuten alottanu yhen uuen harrastuksen, oon ihan koukusa! Ja ei, se ei oo uuen viinimaan tuotteitten koluaminen, vaan ihan oikia harrastus. Miten sulla, vietikkö tipatonta? Mää oon jo ennenki todennu ettei se sovi mulle,  joten mää en viettäny.

TAMMIKUUN TARPEITA


Hauevö, tämmösenä pimiänä tammikuuna  -joka ihan justiin on lusittu-  oon
löytäny päivistä ilua, valua, energiaa ja positiivisuutta. Jos tämä positiivisuus jatkuu niin tiiä vaikka alan jo kesällä auringon paistaesa ihan nauraa ääneen! Ehin toissaviikollaki jopa viitenä päivänä jumppaan, ihan mahtavaa! Viime viikolla sitte oli ihan eri homma, velvollisuuet vei kaiken ajan ja tällä viikolla on nähtävästi kipiänä. Kuumehan se alako nousta mutta minkäs teet. Tentit on tehtävä ja koti ja lapset hoiettava kuiteski. Jospa seleviäisin hengisä, eh.

On taas eesä haasteita ja epävarmuuksia, mutta mukavaa ootettavaaki. Elämätä!

Mukavaa tam....helemikuuta
sullekki ja toivottavasti ressanvaalien tulos oli mielunen!

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Hiiuli heii huoltaa nyt eiii (kirjotettu selvinpäin!)




 
TAMMIKUUSSA NÄHTY ONNELLINEN SUOMALAINEN
Nej mutta hej!
Mites se on sulla lähteny vuosi käyntiin vai onko lähteny käyntiin? Aukasekko aamulla pirtiänä silimät ja oot valamis mihin tahansa mitä päivä tuo tullessaan? Ootko vaihtanu pelekän aamukahavin ravitsevaan hotellitasoiseen aamiaiseen, jonka syöt kaikessa rauhassa aamukävelyn jäläkeen ja vieläpä ennen töihin lähtyä? Kai syöt kunnon lounaan etkä mitään välipaloja vaan? Ja jumppaanki jaksat lähtiä töitten päälle? Arkihan ei paina ollenkaan! No wau, ootpa reipas!

Nåjåå, useimmat meistä ei oo. Eikä siinä oo mittään huonua. Eihän se elämä muutu taikaiskusta vuojen vaihtuesa! Vai muuttuko sulla? Kauanko sitä kestää?
Muuttuko koti puhtaaksi, velat saataviksi, väsymys pohojattomaksi energiaksi, likanen mielikuvitus siviäksi herkäksi myhäilyksi? Joo-o.. Ruokatavat varmaan muuttu kans heti kalenterivuojen vaihtuesa uueksi, eikö?! Et syö ennää ikinä yhtään sipsiä, suklaata, nakkeja, valamisruokia.. noup. Pelekkää raakaruokaa, luomua ja rehuja ja muuta lähiruokaa. Jep jep. Ookko ruvennu liikkuunki joka päivä vähintään tunnin? Joo, kunnon hikilenkit ja podikompatit, joo-o. Ees saunan päälle ei oo tehny mieli oikein kylymää lasillista ööliä tai valakkaria, eikä illan hämäräsä kynttilänvalosa espanjalaista punaviiniä?..eijjj…

Pidä toi! Jos teet sitä pitempään, se alakaa olemaan elämäntapa. Jos se kestää vaan viikon, pari, se oli vaan taas yks semmonen turhauttavan epärealistinen ja yltiöidealistinen uuenvuojen ”luppaus”. 
RELAA, KOHTA ON HELMIKUU

 Elä nyt masennu. Ota päivä kerrallaan, niin määki teen. Loppupelleisä nää et tarvikko yhen asian, mikä kirkastaa sua sisäsesti. Enkä tarkota kirkasta viinaa! Yhen iloa tuottavan asian, jonka otat osaksi joka- tai melekeinjokapäivästä elämääs.
Onhan niitä asioita. Mullaki vaikka kuinka monta. Opiskelu (oikiasti!), ystävien kans rupattelu ja vinkeitten suunnittelu, jumpasa käynti kaverin kans, valokuvaaminen, lempimussiikiin huuattaminen ainaski näin ens alakuun. Mietippä mikkä on sun ja ime voimaa niistä! Piis mään, sisäistä valua, mahtavuutta ja ai-van törkiän ihanaa tammikuuta sulle!

PIRTEÄÄ TAMMIKUUTA!! T:mun aviomies