Exceli on aivan mahtava,
oon kertonu sulle aiemminki! Ai että
se on monipuolinen. Se ossaa melekein mitä vaan. Rakastun joka kerta
enemmän ku opin jotaki uutta siitä!
Siinä on semmonenki toiminto ku what if eli mitä jos. Syötät sille lukuja ja mitäpä jos ne ylittääki jonku tietyn rajan niin voit pistää sen huomauttaan asiasta; whatif. Vaikka niinkö merkkaisit omia ruokajuomia, öhöm, ylös ja viikottaisen riskirajan ylityksen jäläkeen se vois ruveta huutaan sulle jotaki vaikka että "lopeta juominen!! Alkkis!! Mee katkolle!!".
Siinä on semmonenki toiminto ku what if eli mitä jos. Syötät sille lukuja ja mitäpä jos ne ylittääki jonku tietyn rajan niin voit pistää sen huomauttaan asiasta; whatif. Vaikka niinkö merkkaisit omia ruokajuomia, öhöm, ylös ja viikottaisen riskirajan ylityksen jäläkeen se vois ruveta huutaan sulle jotaki vaikka että "lopeta juominen!! Alkkis!! Mee katkolle!!".
Kehitin
omaan pessimistis-positiiviseen mieleeni sopivan whatif-analyysin. Kylläki vaan omassa päässäni, en oo tehny siitä exceliä. Vielä.. Tuolla p-p:lla
tarkotan sitä, että mulla on tapana ressata ja kehittää aina pakokauhumainen
uhkakuva uuen esteen tai hidasteen tullesa tielle ja tapahtu sitä sitte tai ees
ei, silti onnistun loppupeleisä löytään asiasta jotaki positiivista.
Mulla oli vastikään pari (h**vetin pitkää) kuukautta jumppakieltua värikalvontulehuksen eli iriitin takia. Pari viikkua sitte sain terveen paperit. Silimän osalta siis, en varmaan ois saanu jos olisin antanu tutkia koko pään sisältöineen..
Mulla oli vastikään pari (h**vetin pitkää) kuukautta jumppakieltua värikalvontulehuksen eli iriitin takia. Pari viikkua sitte sain terveen paperit. Silimän osalta siis, en varmaan ois saanu jos olisin antanu tutkia koko pään sisältöineen..
Enivei. Kävin käskystä tarkistuttaan optikolla
silimänpaineet ja kohollahan ne oli. Vaarallista vissiin.
Eiku soittua silimäpolille taas. Huoh.
Oon syöny viime aikoina tosi terveellisesti ja päässy taas jumpallekki, mutta
optikkokäynnin jäläkeen vetäsin sipsipussin
ahistukseeni. Minipussin vaan, mutta silti. Koska
käsittelen tunteitani syömällä! Oksetti jo syödesä. Ei näin putua paino. Alko
ahistaa enempi ja rupesin panikoimaan. Panikoin tuhat kertaa enempi ku jos olisin istunu koulun kirjaston takahuoneesa paosa mahollista asemiestä (ks viime postaus).
"Nyt mulle puhkes
se diabetes samalla ku pistelin noita sipsejä poskeen! Skolioosiki jo on joten
nyt täytyy olla myös reuma! Joka aiheuttaa kaihin! Jonka takia joudun silimäleikkauksiin ja
mun silimiin pistetään piikkejä! Sokeudun! En
enää ikinä nää mun söpöjä lapsia, en heijän
pesispelejään, en kauniita värejä, en lettejä
(jokka on supernättejä), en hassuja meemejä, en lakata kynsiä, en
helevettiläinen nää mittään ihanaa tai kaunista! Yhyy!!"
Mutta toisaalta.....
Jos mulle tullee reuma, tanssin sen pois. Rakkaina, mutta kaukaisina umbaohjusaikoinani mun tunnilla kävi yks tyttö, joka oli ahkeralla zumbailaamisella saanu heittää reumalääkkeillä vesilintua. En tiiä heittikö se ja mitä lintua, sorsaako vai mitämuitaniitänyton? Googletappa ja kerro mullekki. Öö, siis pointti oli se, ettei se enää syöny niitä lääkkeitä ku lämmin lattarinjytke poisti oireet. Mulle on käyny itellekki niin. Zumba oli mulle terapiaa ja kokonaisvaltasta hyvinvointia. Niin, jos mulla todetaan reuma, alotan pitämään omia tunteja taas! Se on mun whatif-analyysi reumalle!
Jos mulle tullee reuma, tanssin sen pois. Rakkaina, mutta kaukaisina umbaohjusaikoinani mun tunnilla kävi yks tyttö, joka oli ahkeralla zumbailaamisella saanu heittää reumalääkkeillä vesilintua. En tiiä heittikö se ja mitä lintua, sorsaako vai mitämuitaniitänyton? Googletappa ja kerro mullekki. Öö, siis pointti oli se, ettei se enää syöny niitä lääkkeitä ku lämmin lattarinjytke poisti oireet. Mulle on käyny itellekki niin. Zumba oli mulle terapiaa ja kokonaisvaltasta hyvinvointia. Niin, jos mulla todetaan reuma, alotan pitämään omia tunteja taas! Se on mun whatif-analyysi reumalle!
Jos taas musta tuleeki sokia... Sitte rupian
laulajaksi. Kerta en voi nähä, tanssia, kirjottaa (no voin kirjottaa tietenki
mutten ite nää), lukia, rupian laulaan! Sääli
muitten korvia, mutta niin teen! Ja enpä ennää nää miten pölystä ja
sotkusta kotona on, joten yks ressi vähemmän! Sokeutumisen whatif ratkaistu.
Mutta mitä jos mitään kauhiaa ei tapahukkaan, mitä sitte?
Ehkä mää alan suunnitteleen pelejä. Semmosia mitä noisa virtuaalipelihuoneisa on. Tiiäkkö, laitetaan virtuaalilasit päähän ja yhtäkkiä ollaanki toisesa todellisuuesa. Vaikka josaki vuoren jyrkänteellä tai kauhuelokuvan autiotalosa taikka keskellä merta.
Tiiäkkö minkälaisen virtuaalimaailman mää loisin? Tän oman kodin, joka ois tahrattoman puhas ja pölytön. Tumma laminaattilattia heijastas ikkunasta tulevaa auringonvalua. Keittiön pöyällä olis iso aaltomaljakollinen keltasia tuluppaaneja. Takasa roihuais tuli ja sen kattominen vangitsis sut siihen paikkaan usiammaksi hetkeksi. Ikkunasta näkys vehreä maisema rumien rivarien ja pihalla istuvan ketjupolttajamummon sijasta. Nurmikkokaan ei olis palanu pakkasen jäliltä. Omenapuut kukkis aina! Uuuh, miten ihana ajatus, lieventää stressiä heti.
Taijanki mennä sohvalle unelmoimaan tästä silmät kii ja ottaa varmuuen varalta vielä pikku kuumepotilaan syliin halittavaksi. Että hänki tuntis, miten kaunista kaikki on.
Mutta mitä jos mitään kauhiaa ei tapahukkaan, mitä sitte?
Ehkä mää alan suunnitteleen pelejä. Semmosia mitä noisa virtuaalipelihuoneisa on. Tiiäkkö, laitetaan virtuaalilasit päähän ja yhtäkkiä ollaanki toisesa todellisuuesa. Vaikka josaki vuoren jyrkänteellä tai kauhuelokuvan autiotalosa taikka keskellä merta.
Tiiäkkö minkälaisen virtuaalimaailman mää loisin? Tän oman kodin, joka ois tahrattoman puhas ja pölytön. Tumma laminaattilattia heijastas ikkunasta tulevaa auringonvalua. Keittiön pöyällä olis iso aaltomaljakollinen keltasia tuluppaaneja. Takasa roihuais tuli ja sen kattominen vangitsis sut siihen paikkaan usiammaksi hetkeksi. Ikkunasta näkys vehreä maisema rumien rivarien ja pihalla istuvan ketjupolttajamummon sijasta. Nurmikkokaan ei olis palanu pakkasen jäliltä. Omenapuut kukkis aina! Uuuh, miten ihana ajatus, lieventää stressiä heti.
Taijanki mennä sohvalle unelmoimaan tästä silmät kii ja ottaa varmuuen varalta vielä pikku kuumepotilaan syliin halittavaksi. Että hänki tuntis, miten kaunista kaikki on.
MUN BIISIVALINTA OLIS TÄMÄ |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä ite oot mieltä?