Powered By Blogger

maanantai 8. toukokuuta 2017

Heeeeijaaa svärje! No ei vaisinkaan.



 
Hokipoikia
Jääkiekkopäivitysvarotus!!!!! Ei missään nimessä kannata lukia enempää jos ei lätkä kiinnosta! Jatka vaan sitä mitä olit tekemäsä. Ei sua kuitenkaan kiinnosta minkä maan joukkueella on peliasusa oma lippu sydämen kohalla (aaaaw!♥), misä joukkueesa on seksikkäimmät pellaajat (uuu niitä kisapartoja!), tai ketkä meijän omista leijonapojista on sinkkuja. Eihän..


Mullaki oli ihan muuta puuhaa mielesä vaanko rupes maksukanavalla vilikkuun monenväristä nuorta miestä mailoineen ja munasuojineen.. Tai monenväristä pelipaitaa, ei niinkään jätkää. Partojen väreisä korkeintaan on sävyeroja. Oli sielä kerran yks "pimiä setä", kuten pikkuveljeni leikki-ikäsenä asian ilmaisi, mutta silläki oli maalivahin maskit eikä niitten takkaa näykkö silimät. Ranskan joukkueesa oli sillon hän. Suomi hävis Ranskalle eilen ekan kerran ikinä. Voi s tana. Anteeks vaan. Urheilu herättää tunteita. Jääkiekko on tunnepeli, niin sano ite aurinkokuningaski (Juhani Tamminen jos et tienny). Penkkiurheilijaa häviäminen v*tuttaa ja muita v*tuttaa ku ne joutuu kuunteleen ku penkkiurheilijaa v*tuttaa. Voi vaan kuvitella miten palijon niitä pelaajia v*tuttaa. Saavat vielä somesa julkiset haukut niiltä ketä v*tuttaa. Besservisserit sielä peba omasa kotipenkisä huutaa miten niitä v*tuttaa ku ne tietää miten olis pitäny pelata ja joukkue ylipäätään rakentaa ja sitte ne muut joita ei kiinnosta ku korkeintaan Suomen pelit, huutaa että v*tuttaa ku eihän niistä jellonanpaskoista ollu taaskaan mihinkään että kyllähän se tiiettiin. Suattaapi syyä tuommonen pelimiestä ja nostaa niin sykettä ku verenpainetta!


Osa ihimisistä sulukee korvansa ja silimänsä pari viikkua ennen kisoja ja yrittää epätoivosesti välttää koko lajin olemassaolon hokemalla facesa ynnä muualla miten inhuaa jääkiekkua ja sitä miten joutuu kuulemaan pelituloksia ja kisauutisia joka tyypiltä joka vastaan kävelee. En minä. Minä oon se jokatyyppi joka niitä toitottaa! Rrrrakastan ämmämlätkää, sitä kisahuumaa ja oman suosikkijoukkueen jännittämistä ♥. Suomi on tietenki ykkönen, sanomattaki selevää, mutta vastuksesta riippuen kannatan muitaki maita. Ruotsia aina, paitsi sillon ku ne pelaa meitä vastaan. Nii-in, MEITÄ! Sää et voi paeta tältä vaikka haluaisitki!

Mun sykettä onki nostettu viime päivinä vain kisakatsomosa. En oo nostanu penkistä sen enempää tai vähempää, kuin oman persukseni matkalla jääkaapille kisaeväitä hakemaan. Uus omarin makunen kismet on testattu ja saatto siinä pari kisajuomaaki valahtaa kurkusta alas kun oon tuijottanu ämmämlätkää. Valakoviini soppii yllättävän hyvin keväiseen kisakatsomoon. Punkku on enemmänki talavijuomaa ja kuoharin säästän mitalijuhuliin..


Mun pittää saaja kattoa yhtä aikaa kahelta kanavalta ku Latvia, Slovakia, Norja ja Sveitsi pellaa. Mun pittää nähä kaikki päivän nelijä peliä, viikonloppusin kuus! Kokonaisuus luo elämyksen! Eihän kukkaan kato yleisurheilukisoistakkaan vaan yhtä lajia tai yhtä kilipailijaa! Kyllä kisaelämys jää aika vaisuksi jos ei kato ku pari Suomen peliä. Nyt on leijonat jo kyllä ehtiny ottaa takkiin niin pahasti, että se voi olla kohtalokasta tämmöselle tunnesyöjälle..


Mää oon seurannu ämmämkiekkua ihan pikkupojasta asti. Varhasimpia muistoja aiheesta jostain kaukaa muistojen kultaamasta lapsuuesta on ku Suomipojat, joita ei vielä sillon leijoniksi kutsuttu, pelas kullasta (tai saatto se olla ronssiki) eikä se näkyny telekkarista! Isä ja veli lähti kattoon peliä satelliittikanavan omaavalle sukulaiselle ja äiti meni nukkumaan. Mää kuuntelin selostusta yksin keittiösä radiosta ja jännitin! Niin vinoutunu mää oon ollu jo ala-asteikäsenä. Se, ja ku oon kattonu lapsena Markus Kajon ohojelmaa. Jos oot tosi vanaha niin tiiät.


Errään kerran entisesä elämäsä piettiin kisakatsomoa lähipitseeriasa ja ku ME (koko kansa siis!) hävittiin kulta Tsekille, se ketutti niin että tuntu ja tuntuu vähän vieläki!! Urheilukisoissa saatuja henkisiä haavoja ei aika paranna!

Mutta voi sitä tunnetta, kun Suomi voittaa pelin! Sillon saa olla perusteettoman ylypiä saavutuksesta joka ei oo oma. Ne jätkäthän sielä kentällä raataa.. Vaan kyllä tullee huuettua. Kovin myöhään ei kehtaa ettei lapset herää. Aina sieltä suusta kuitenki jotaki tuskan ja kauhistuksen ja jännäpissan lirahtamisen aiheuttamia ääniä tullee. Sillon ei kyllä huhuilla että ”no voi himskatin himskatti”, tai ”voi perhosen pylly”. E-ei, suusta pääsee palijon rumempia sanoja. Vain ne on omiaan kuvaamaan sitä suurta tunnetta!!
Pelin aikana suusta päässeet äänet ja huuahukset on ihan oma lukunsa. Mutta mitä lie kieltä niistä osa on? Tanskaa? Ehkä hollantia? Prtshak! Eisrrr! Ärrpyrtsk!
Yritin selevittää asiaa tietysti googlettamalla tsekinkielisiä kirosanoja: ”Do prdele” ; eikö muistutakki jotaki suomenkielistä "toteamusta"?! Ehkä kiroilenki tietämättäni just tsekiksi!

Ekan kullan tullessa (hyi, taas aattelit jotaki sänkyhommia!) ysiviis olin kolometoista ja hyvinki innoisani. Tyhyjällä kylänraitilla kaverin kans kivipestyä farkkua olevat takit päällä huijeltiin menemään ja juhulittiin.  
Toisen kullan tullesa olin polkemasa (hyi, sinä, taas aattelit!) kuntopyörällä siis ja ei meinannu uni silimään tulla, aamulla oli aikasin töihin. Työkutsu tuli muuten kesken pelin, tarvittiin yllättäen tuuraajaa ku oli iskeny oksutauti.. joojoo..
Aa että, niitä kultamuistoja. Tänä vuonna tiiän ettei siihen ole mahiksia, mutta pittää ne kisat silti vahata tarkasti että voi tehä joukkue- pellaajahavaintoja tulevia kisoja varten. Ens vuonna ne järjestetään Tanskasa, sinnehän vois vaikka lentää kattomaan jos olis pätäkkää! Vaikka on se kieli kyllä niin kauhia etten taijakkaan mennä. Meillä on hyvällä tuurilla ehkä kotikisat kolomen vuojen päästä, joten sinne sitte! Lähe sääki völijyyn! Sitä onki eri homma seurata silimä kovana ku ei oo kettään Mertarantaa korvan juuresa selostamasa!


Niin paljon ku tykkäänki istua sohovalla aivot asennettuna lätkämuudiin, ehin myös vahata euroviisujaki. Niisä on parasta se, ku jonku maan edustaja esittää biisin omalla kielellään ja jos biisin tekijät ei oo ruotsalaisia. Yleensähän ne on ja kaikki joikaa samojen svedujen samankuulosia enkunkielisiä jollotuksia. Portugalilla on ollu iän päivät omankieliset biisit, siitä pisteet niille!

Mutta nyyh, sitte ku kisat loppuu, tullee tyhyjyys. Huuma on ohi, yhyy. Siihen ei auta ees, no, mikä? Ai sua ei haittaa vai. Ai että onneksi se helevetti loppuu. No eipä mittään, mun maanpäällinen helevetti alakaa kesällä, ku töllöttimestä tursuaa pyöräilykisoja, ylleisurheilua ja yök, kaikkia tuommosta. Niiltä ei voi välttyä ku asuu samassa talossa urheiluhullun ukon kans. Ämmämkisat on muuten hyväksi parisuhteellekki. Se on aivan sama minkälainen riita on menosa niin peliä katotaan yhessä vierekkäin punasella sohvalla sulasa sovusa.


Nyt ku sää oot lukenu tän loppuun ja varmaan kuumeisesti oottanu tietua kuumista lätkäsinkuista, niin lällätilää, ei täälä semmosista kerrotakkaan. Luitpa kuitenki monta (mun mielestä) kiinnostavvaa lätkäaiheista asiaa ja nyt sua varmaan sylettää. Mutta nyt kun Jesse Puljujärven 19-vuotisjuhulat on juhulittu (lissää tietua sulle), lähenpä kattoon miten Leijonat ottaa turpaan Tsekiltä.

Tai voin mää yhen linkin antaa.. Mitäs tykkäät tästä Mun suosikki on nro 5, no, tai kaikki


P.S. Kuitenki haluat kuulla niin Suomi johti peliä 3-0 viimeseen erään asti, kunnes Tsekki teki 3 maalia, jatkoaika vatuloitiin ja niinku Tsekki aina, se ootti että pääsee voittamaan rankkareilla. Eli Suomi hävis. Do prdele!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä ite oot mieltä?