Mää kirjotan tätä
aatonaattona ja sää luet tätä joulupäivänä, ensimmäisenä
tai toisena. Mää vielä ootan joulua. Sää
oot jo juhlinu sen tai ainaki kovasa
vauhisa. Tänä vuonna oonki oottanu sitä kunnolla. Kerranki,
kerranki! en oo töissä aattua ennen vaan
viimeksi yli viikko sitte, kouluhommat jätin hyvillä
mielin torstaina. Pitkästä aikaa oon
ehtiny oikein ootella joulua! Elä nyt käsitä väärin, työtön ei oo toimeton. Äksöniä
on ollu aamusta iltaan. Vaan mää nautin.
Joulun teko on miitaimia. Ommaa aikaa, no tai ainaki omia ajatuksia. Viime vuojet oon ollu töisä vielä aatonaattona. Jouluaaton sijottumisesta
eri viikonpäivälle riippuen aattonaki. Joo, tiiän
että sääki oot ollu. Sää oot ollu jouluaattonaki. Elämä on.
Tänä vuonna elämä todellaki on. Se, ettei kaikki ole paikalla, ketkä haluaisit, se on rankkaa. Joulu on rankka. Se on myös tosi rikas. Enkä tarkota rahamielesä. Se, että sua väsyttää paketoija, sää SAAT paketoija! Sulla on kelle paketoija ja mitä paketoija! Se, että sun pittää kokata tai ostaa kaikki jouluruuat, sää saat ja voit tehä sen!
Koti pittää puunata, koska? Ittiäni varten mää. Siksi että tulis juhlava olo. Voi laittaa mekon päälle pitkästä aikaa. Voi nukkua oikein kunnolla. Arki tuntuu olevan viikkojen pääsä. Joulutila, mielentila. Tydyttyttyttyy aim laavin it!
Jouluja, ystäväni!
 |
| Joulu, antaa tulla vaan! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä ite oot mieltä?