Powered By Blogger

keskiviikko 16. elokuuta 2017

AMK vol2


Uuen oppiminen alakaa ylihuomenna! Mitä sitte vaikka mulla on melkein parinkymmenen (härregyyd!!) vuojen ajalta kaikenlaista köökikokemusta ja yhet AMK restonomin paperit taskusa (tai oikiastaan ne on portofoliosa, olis hölömöä säilyttää niitä taskusa ku ne menis ihan pilalle ja ruttuun ja niihin sotkeutus pian purkkaa tai suklaata ja sitte ne ois kuitenki väärän takin taskusa ku niitä tarvis). Nyt lähetään uusille urille ja alotetaan aikalailla nollasta. Sou not, mää oon valamis!

Oon nyt jakanu ilouutista opiskelupaikan saannista työpaikalla ja yksityiselämäsä. Sain onnitteluja ja ilosia ilimeitä, pomon vastaus tuli huokauksina. Yks kaveri sano ilosesti että ”et sää ookkaan ihan tyhymä”. Toistakymmentä vuotta ollaan tunnettu ja nyt vasta huomas etten oo ihan tyhymä. Muahahhaa! Ehkä oon viisastunu viime aikoina? Ehkä tän mun 35-vuotisjuhlavuojen aikana vasta? Hihii. Kiva saaja positiivisia kommentteja, en muuta olis vastaan ottanukkaan! Nyt alakaa sitte jännittäminen mitä ensimmäinen koulupäivä tuopi tullessaan!


mutta! Munhan pittääki hoitaa kuntoon koulutarvikkeet niinkö oon tehny omille pikku koululaisillenikin. Mää tarvin siis ainaski  prinsessarepun, prinsessapenaalin, prinsessaviivottimen ja prinsessavihon. Kynän misä on vaalianpunasia töyhtöjä pääsä. Uuet lenkkarit, mielellään sellaset vilikkuvat tai jos ei niitä niin disney princess-kuvioiut,  ja kouluvaatteet. Vaalianpunasia hiuspompuloita, osasa niistäki vois olla jotaki höyheniä. Pinkin koululaiskalenterin mää jo ostinki. Ja mitäs muuta?


Opiskelijakämpän Oulusta tietty. Haalarit! Opintolainaa juopottelua varten (ai mitä muuta varten sitä muka otetaan?). Tonnikalapurkkeja, makaroonipusseja, ketsuppia. Mielin määrin kahvii ja tupakkaa…. eiku se oliki yhestä laulusta. Kai mää voin jo viiniä juua ku oon näinki aikunen opiskelija? Ettei tarvis enää niitä sidukoita lipittää ku en niistä oikein välitä? Nuorempana ne meni, mutta nyt mun makunystyrät on niin törkeen sivistyneet että ne suorastaan huutelee skumppaa ja chardonnayta.


Muistakko sää vielä sun ekan koulupäivän? Mää muistan että äiti oli saattamassa mut pienen, kiltin ja viattoman ekaluokkalaisen, koulun pihaan. Eka- ja tokaluokkalaisille oli rajattu aidalla oma alue, kolmos- viiva kutosluokkalaiset oli viereisellä isommalla pihalla. Että he näyttiki isoilta pienen koulutulokkaan silimisä! Minkäs ikäsiä kolmosviivakutoset onkaan?..... Yheksän viiva kakstoista. Nåjoo olipa isoja..


Sielä ekaluokkalaisten karsinasa mää kattelin tulevia luokkakavereita ja nojailin aitaan, en tainnu vielä tuntia kettään. Ujostutti vähän. Yks Marika tuli mulle jutteleen ja meistä tuli heti kaverit. Muistaakohan se ite? Pittääpä kysyä. Ollaan nykyään kavereita facesa, liekö nähty livenä ku viimeksi yläasteella. Marika jos luet tätä niin muistakko nää?


Pikku koululaisena oli tosi tärkiää huolehtia hyvin kouluvehkeistä ja kouluvaatteet piti aina riisua kotia tullesa ettei ne sotkeennu ja vaihtaa koti-rönttäkamppeisiin. Ai nii, ja mun ihan eka kerta – hei hei siis eka koulupäivä !! -  sattu vielä mun synttäripäivälle.


Amiksen kokkipuolen alotuspäivänä oli myös mun syntymäpäivä. Nykyäänhän nuo lasten koulut alakaa jo yli viikkua aikasemmin. Tänä vuonna mun AMK-alotus ossuu melekein kohilleen. Oiski voinu jäähä opiskelijakämppään viettään kosteita synttäreitä ekan AMKvol2-päivän jäläkeen! Paitsi etten voi jäähä ku mulla ei oo sitä opiskelijakämppää. Ja mulla on velvotteita! Lapsia ja lapsen pesisharrastuksen tuomat nakkihommat, ja töitä, blääh..


Eniveis, amiksesa piti olla kunnon nappi- tai verenpaineverkkarit. Ne on kuulemma tulosa muotiin taas joten ehkä hommaan ne kouluvaatteiksi AMKvol2:een. Lukiolaisilla oli aina muotikamppeet mutta me amislaiset kulettiin verkkareisa tai koulun työvaatteisa. Amikseen ajeltiin poikaystävän bemarilla taikka bussilla taikka polokupyörällä riippuen asuinpaikasta. Nyt mää kulen ihan omalla pikku mastallani ihan ite maksetuilla bensoilla.


AMKvol yksi on siis käytynä vajaa vuosikymmen sitte ja sillon just kaks mukulaa pyöräyttäneenä olin tuhisa kunnosa. Pian valamistumisen jälkeen löysin sen elämäni yhen suurimmista rakkauksista, Zumban! Ketkutellesa hoikistuin kovasti ja muutenki elämä oli ihanaa ja ovet avoinna joka suuntaan. Kunnes tuli pari muuttujaa, elämä, blääh. Mutta nyt on AMKvol2 ja uuen ajan alaku! Uus seitenvuotiskausi pyörähtää käyntiin än yy tee nytkohta samoin ku ammattikorkia ja oon niin muna huurusa into piukiana suuntaamasa kohti tuntematonta, että heikommat väistykööt! Täältä tuun minä!


Oon kyllä tosi ilonen opiskelupaikasta! Sitä ei suomineito eikä -veikko osaa aina arvostaa, kuinka hyvät koulut meilä on ja se ku ne on vielä ilmaset. Tuo sama aaämkoo maksaa eeuun ulukopuoliselle etelän vetelälle 8 tonnia per lukuvuosi! Laskeppa näppäränä paljonko tullee hinnaksi 3,5 vuojen tutkinnolle! Ei monellakaan meistä ois varaa.


Tämmösiä täälä aattelin ja jatkan leipomishommia ja suuntaan vielä illaksi töööööihin, ku ulkona on niin pimmeetä, tosikivalähtee tööööistä ku ulkona on pimeetä.. Saakelin TuiskuAna ku se tunkee korvaan koko ajan! Mulla on uunisa tulosa (toivottavasti-tästä-tulee-) blue velvet-kakku huomista 35-vuotisjuhlavuojen juhulaa varten vaan ihmettelin ku se ei nouse! Luulen, että mun leivinjauhe on rikki! Sen täytyy olla syy miksi mun leivonnaiset menee kaukaa ohi Strömsön nykyään. Tuskin se vika mussa on?..

TÄMMÖSTÄKÖ SIELÄ KOULUSSA OLI....


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä ite oot mieltä?