Uusi vuosi, uuet kilot

Nou promises tis jier

Niin täähän oli laihutusblogi. Tuli pari muuttujaa. Nyt kiloja on enempi ku alottaesa ja tää on nyt lifestyleblogi. Sovitaanko niin? Sano että joo. Hyvä.

No hitto, joulu on ohi joten myös massakausi olokoot nyt ohi! Välipäivät on nukkumista, ulukoilua ja lattautumista varten, eikä suklaisiin ennää kosketa! Eikä lakuihin. Eikä marmeladi- eikä vihreisiin kuuliin! Ainoat kuulat listalla mihin saa koskia on kahvakuulat…. ja yksiin toisiinki kuuliin mutta tää ei oo semmonen blogi……

Toivon että sun ja mun tuleva vuosi ois täynnä energiaa, hyvin nukuttuja öitä (no ees joitain viikosa. No ees kuukauesa.), täydellisesti! istuvia leninkejä, romuskojen täyellistä tai lähes täyellistä puuttumista, sekä unelmia, tunnelmaa ja sopivan määrän herkuttelua ystävien seurasa. Ja tietenki rakkautta ja terveyttä, niitä pittää aina toivoa!

Joulukuun aikana kerättyjä univelekoja ei yksillä pitkillä yöunilla nukutakkaa pois, ei ainakaan tän ikäsenä keski-ikästyvänä mutsina. Jota on muuten rouviteltu viime aikona ihan pikkusen liikaa! Saakeli ku nuo nykynuoret on jo vähän liianki kohteliaita! Yks parikymppinen tyttö huuteli perrään kaupan kassalla, ku oli jottain jääny ostoskorriin. ”Hei rouva jäiköhän teiltä tämä?” Ei helevetti. Ei jääny. Yhesä seinäjokisesa kuppilasa yks kasvusa puolitiehen jääny superinnokas poke juoksi mun ja kaverin perrään jonku meikkipussin kans ja huusi ”hei rouvat jäikö teiltä tämä?” Oli ihan tosi lähellä, etten sanonu sille että ”voi ei se oo meijän, mutta kiitos kuitenki pikkumies”!! Kyllä mulla ja kaverilla naama venähti ja jos oot kummelia kattonu (niinku tämmöset keski-ikäset) niin kyllä voi sanua että "tää olis muuten ollu tosi kiva ilta, mutta toi jätkä pilas kaiken".

Minä oon 34-vuotias!! Onko vika pukkeutumisesa vai näytänkö huonomuistiselta rouvalta? Luulin että ne ”huonomuistiset rouvat” on niitä jotka käyttää niitä mummouspakkauksesta (äitiyspakkausta vastaava eläkeikkää lähestyville) saatuja nilikkapitusia beigejä poplaritakkeja ja pliisun värisiä baskereita ja ajjaa punasella pyörällä misä on eesä kori! Olin vissiin vääräsä! Nykyään kai ne sitte käyttää #dromeja ja punasia tennareita ja nahkatakkia tai saalistajasaappaita ja untuvatakkia ja ajjaa autolla misä lukkee sport elegance. Pyh.. Niin ne ajat on muuttunu… Onko sua rouviteltu? Jos on niin miltä tuntu? Varmaan aika aikuselta, veikkaan.

Oon syöny tarkotuksella mitä vaan koko joulun ajan. Että sitte varmasti tuntisin sen kontrastin, mikä tullee taas terveemmän elämän alottamisesta. Uskokko... Ja siksi, etten oo jaksanu nostaa suuhun mittään kovin kaukaa, napsinu vaan siitä mikä on lähimpänä ja ylleesä se on ollu konvehtirasia. Voin kertua, että tällä hetkellä täsä viimesiä mässyjä vetäesä, viinilasi, sipsipussi ja konvehtirasia käesä olo on kyllä niin nuutunu ettei ikkään! Sormet on aivan turvoksisa, niin että oikein sormenpäitä kihelmöi. Piti ottaa sormuksetki pois ku puristi niin kovasti. Mahan kohalta vois veikata äkkiä että oisin siinä (raskaus)viikoila 30-33. Naamasta taas vois kuvitella turvotuksen ja mustien silimäpussien perusteela että on ollu ainaki puolentoista viikon ryyppyputki. Tuo sokerin syöminen tekkee ne silimäpussit. Työt vähenee nyt joulun jäläkeen onneksi reippaasti ja oikein ootan jo että pääsen ulukoileen, lenkille (esikoinen aiko viiä mut heti aamusta pokemonijahtiin!) ja kunnon hikijumpalle!

Onnistunneesta (!) ekasta uuen elämän alotusviikosta oon luvannu itelleni viimein monen vuojen vatuloinnin jäläkeen parturille ajan misä laitetaan mulle päähän raijat. Vaaliat raijat. Että oisin londimpi! Koska londeilla on hauskempaa! Sen jäläkeen on vielä loppiaisena luvasa yhet post-pikkujoulut, mutta se eellyttää multa tiukkaaki tiukempaa ryhistäytymistä vuojen vikalla ja uuen vuojen ekalla viikolla! Että mahtuu päälle jokkukaan biletysrytkyt. Onneksi kengänkoko ei vaihu samalla tavalla lihomisen mukkaan.. Vuojen tokalla viikollaki on tiejosa jo yks repsahtaminen ku kuopusta juhulitaan, mutta sen jäläkeen koko alakuvuosi on vain täynnä aikaa reenille ja rahkalle! Tai kanalle ja sallaatille. Niinku varmaan aika monella muullaki joka on teheny isoja luppauksia taas uuen vuojen aattona kännipäissään.. 

Nykyään on siinä semmonen etu tai paska homma, miten sen ottaa, että ku meet renttevänä luppaamaan kaikenmaaliman sipsi- tupakki ja lihalakkoja, sää teet sen mitä ilimeisemmin somesa! Ja se on sillon julukista, etkä kehtaa siitä luistaa. Itekki olin yks vuosi sipsilakosa ku menin facesa leuhottaan. Aivan tyhymää hommaa! Pystyinkö oleen iliman sipsejä monta kuukautta, mun ultimate feivörit lemppariherkkuja? No pystyin, mutta kannattiko? Ei! Siinä mielitekkoisaan sitä alako korvaan sitä himoa aina jollain toisella, kute iRtsareilla. Joita mää en ees normaalisti syö! Eli en suosittele sullekkaan. Ota mitä mieli halajaa, mistä eniten tykkäät ja nautit! Oli se sitte jätskiä, suklaata, sipsiä tai vinkkua. Tai vaikka

 – no helevetti ku ajatus katkes ku tästä vehkeestä katkes virrat. Meinaa hermot mennä. Mulla on tuo pinna muutenki ollu aika heleppo katkiaan viime aikoina. On pitäny jo ottaa käyttöön ressinhallinnasa ultimaattiset, ne viimeset keinot. Ku ei vaan oo kerinny nukkua niin paljon ku tarvis univeloista seleviämiseen, eikä oo auttanu sekkään että käy jumpalla aina ku kerkiää (seki on pois unista) eikä kaverille marmattaminen. Mikä siinä ennää muuta auttaa ku ostaa tupakkia! (Mulla on josaki yheltä viihereissulta jääny vajjaa aski ja sytkäri, mutten täsä ressisä ja unettomuuen sekotilasa jaksanu muistaa mihin olin ne pistäny niin helepompi oli ostaa uuet) Kohta kymmeneen vuoteen en oo ennää tupakoinu päivittäin. Muutaman kerran vuojesa tullee poltettua josaki viihteytymisen yhteyesä jos kaveriki polttaa, mutta ei ikkään kotona eikä selevin päin. Mutta nyt! Olin yks päivä niin napsahtamisen rajalla!! Itkua pukkas ja aattelin miten ihimeesä säästän työkaverit mun sekuamiselta, pomon haukuilta ja perheen totaaliselta kilahtamiselta. Sitte välähti! Määhä ostan tupakkaa! Voi miten se ajatuskin alako jo helepottaa hermoja! Sitte kävin kiskalla, ostin punasen coltin ja sinisen äl ämmän, käppäilin hyvvään tuulensuojaan (koska täälä ei ole päivää millon ei tuulis)  ja sytytin kessun. Siinä tuprutellesa ressi ja kaikki tarpeeton viha suli pois. Ei hermosavut oo syyttä nimiään saanu! Sitte menin töihin ja jaksoin taas vähän hymmyilläkki! Kai se johonki aivolohkoon meni. Sanoppa sää mihin?   

Mutta nyt tää joululahjavalakkari meni kans johonki nuista aivolohkoista ja en ennää kerta kaikkiaan muista mitä piti sanua sulle. Ei kait täsä muuta ku 

OIKEIN HYVVÄÄ UUTTA VUOTTA 2017 JA TSEMPPIÄ KAIKKEEN MITÄ TEET JA HALAJAT ! Sekä SYDÄMMMMMIÄ !!!!

Loppuun vielä rakettien pauketta!! Poks poks !! (peittämään kuoharipullon aukeamisen ääni)